Osapuolet
Kirjoita valtuuttajan ja valtuutetun nimet sekä sellaiset yksilöintitiedot, joita vastaanottaja tarvitsee henkilöllisyyden varmistamiseen. Älä julkaise henkilötunnuksia tarpeettomasti avoimissa asiakirjoissa.
Valtakirja · vapaamuotoinen
Vapaamuotoinen valtakirja – mitä siihen kirjoitetaan?
Vapaamuotoinen valtakirja tarkoittaa käytännössä itse laadittua valtakirjaa, jota ei tehdä tietyn organisaation omalle lomakkeelle. Yhtä kaikissa tilanteissa kelpaavaa mallia ei ole: ratkaisevaa on valtuutuksen sisältö, hoidettava asia ja vastaanottajan vaatimukset.
Lähteet tarkistettu 14.9.2026Viralliset lähteet: Finlex: oikeustoimilaki · Kela · Verohallinto
Mikä on vapaamuotoinen valtakirja?
Vapaamuotoinen valtakirja ei ole oikeustoimilaissa erikseen nimetty valtakirjatyyppi. Termillä tarkoitetaan tavallisesti valtakirjaa, jonka valtuuttaja laatii itse esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmalla tai paperille sen sijaan, että käyttäisi pankin, Kelan, Postin tai muun vastaanottajan omaa lomaketta.
Oikeustoimilain 2 luku sisältää valtuutusta koskevat yleiset säännöt. Lähtökohtana on, että valtuuttaja voi antaa toiselle kelpoisuuden tehdä oikeustoimia nimissään. Tavallisille valtakirjoille ei ole säädetty yhtä yleistä pakollista ulkoasua tai kahden todistajan muotovaatimusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että mikä tahansa muutaman sanan lappu kelpaisi kaikissa tilanteissa.
Valtakirjan tehtävä on osoittaa kolmannelle osapuolelle, kuka on antanut valtuuden, kenelle se on annettu ja mitä valtuutettu saa tehdä. Jos nämä asiat jäävät epäselviksi, vastaanottajan on vaikea arvioida valtuutetun toimivaltaa. Siksi hyvä vapaamuotoinen valtakirja on nimestään huolimatta sisällöltään täsmällinen.
Mitä vapaamuotoiseen valtakirjaan kannattaa kirjoittaa?
Vaatimukset vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. Hyvä käytännön lähtökohta löytyy Kelan ohjeesta: Kela hyväksyy etuusasioissa myös vapaamuotoisen valtakirjan ja edellyttää siinä riittäviä yksilöintitietoja, tietoa valtuutuksen kattamista asioista, tarvittaessa oikeutta salassa pidettävien tietojen luovuttamiseen, voimassaoloaikaa sekä päiväystä ja allekirjoitusta. Samaa rakennetta voi käyttää yleisenä tarkistuslistana myös monissa muissa tavallisissa asioissa, vaikka vastaanottajan omat vaatimukset pitää aina tarkistaa.
Toimivalta
Kerro konkreettisesti, mitä asiaa tai asiaryhmää valtuutettu saa hoitaa. “Kaikki asiani” on paljon tulkinnanvaraisempi kuin rajattu kuvaus hoidettavasta tehtävästä.
Voimassaolo
Merkitse, onko valtakirja voimassa tiettyyn päivään asti, tietyn asian hoitamisen ajan vai toistaiseksi. Määräaika vähentää riskiä, että vanhaa asiakirjaa käytetään myöhemmin väärässä tilanteessa.
Tarvittaessa valtakirjassa voidaan lisäksi kuvata oikeus vastaanottaa salassa pidettäviä tietoja. Tämä on olennaista erityisesti terveys-, etuus- tai talousasioissa, joissa vastaanottaja ei voi luovuttaa tietoja pelkän yleisluonteisen asiointioikeuden perusteella.
Älä kopioi liian laajaa mallia vain varmuuden vuoksi. Valtakirjan tarkoitus ei ole antaa mahdollisimman paljon valtaa, vaan riittävä toimivalta juuri siihen asiaan, jota valtuutetun pitää hoitaa.
Missä vapaamuotoinen valtakirja voi kelvata?
Vapaamuotoinen valtakirja voi toimia monessa tavallisessa asiointitilanteessa, jos vastaanottaja hyväksyy sen. Kela on tästä selkeä viranomaisesimerkki: etuusasioiden hoitoa varten voi käyttää Kelan omaa lomaketta tai tehdä valtakirjan vapaamuotoisesti Kelan ilmoittamilla tiedoilla. Lähde: Kela
Myös paperinen valtakirja voi soveltua Verohallinnon henkilöasiakkaan asioiden hoitoon puhelimessa, palvelupisteessä ja paperilomakkeilla. Verohallinto kuitenkin rajaa samalla selvästi, ettei paperisella valtakirjalla voi asioida OmaVerossa. OmaVeroon tarvitaan sähköiseen puolesta-asiointiin soveltuva oikeus, käytännössä esimerkiksi Suomi.fi-valtuus tai muu järjestelmän tunnistama edustamisoikeus. Lähde: Verohallinto
Tämä havainnollistaa yleistä sääntöä: valtakirjan oikeudellinen olemassaolo ja sen käytännön hyväksyminen tietyssä palvelukanavassa eivät ole sama asia. Vastaanottajalla voi olla tietoturvan, salassapidon tai palvelun teknisen toteutuksen vuoksi oma menettely.
Kasvokkain tai paperilla
Vapaamuotoinen allekirjoitettu asiakirja voi olla käytännöllinen esimerkiksi yksittäisen asian hoitamiseen, kun vastaanottaja pystyy tarkistamaan valtuuttajan ja valtuutetun tiedot.
Digipalveluissa
Monet verkkopalvelut eivät lue paperista tai PDF-muotoista valtakirjaa lainkaan. Ne tarkistavat edustamisoikeuden Suomi.fi-valtuuksista tai omasta järjestelmästään.
Milloin vapaamuotoinen valtakirja ei välttämättä riitä?
Joissakin oikeustoimissa laissa on erityisiä muotovaatimuksia. Hyvä esimerkki on kiinteistön myynti: maakaaren 2 luvun 3 §:n mukaan myyntivaltuutus on tehtävä kirjallisesti, myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä pitää käydä ilmi asiamies sekä myytävä kiinteistö. Tavallinen ympäripyöreä yleisvaltakirja ei siten ole turvallinen tapa hoitaa tällaista oikeustointa. Lähde: Finlex (maakaari 2:3)
Pankit, vakuutusyhtiöt ja muut yksityiset palveluntarjoajat voivat puolestaan käyttää omia valtuutus- ja tunnistusmenettelyjään. Jos valtakirjaa tehdään tiettyä pankkiasiaa varten, tarkista pankilta etukäteen, hyväksyykö se vapaamuotoisen valtakirjan ja mitä tietoja se vaatii.
Suomi.fi-valtuudet muodostavat vielä oman kokonaisuutensa. Suomi.fi-valtuus on valtuusrekisteriin tallennettu sähköinen valtuus, jota Suomi.fi-valtuuksia hyödyntävät asiointipalvelut voivat tarkistaa automaattisesti. Se ei ole yleinen PDF-valtakirja kaikkiin palveluihin, eikä tavallinen paperivaltakirja muutu Suomi.fi-valtuudeksi skannaamalla.
Tavallinen valtakirja ei ole edunvalvontavaltuutus. Jos tavoitteena on varautua tilanteeseen, jossa valtuuttaja ei myöhemmin enää kykene ymmärtämään tai hoitamaan asioitaan, tutustu erikseen edunvalvontavaltuutukseen. Sen tekemiseen, todistajiin ja voimaantuloon liittyy omat lakisääteiset vaatimuksensa.
Vapaamuotoisen valtakirjan voimassaolo ja peruuttaminen
Voimassaoloaika kannattaa kirjoittaa valtakirjaan, vaikka valtuutus olisi tarkoitettu toistaiseksi voimassa olevaksi. Tämä auttaa vastaanottajaa arvioimaan, onko asiakirja yhä tarkoitettu käytettäväksi.
Peruuttamisen tapa riippuu siitä, miten valtuutus on annettu. Oikeustoimilain 15 § koskee asiakirjaan perustuvaa valtuutusta, jossa valtakirja on annettu valtuutetulle hänen hallussaan pidettäväksi ja kolmannelle esitettäväksi. Tällainen valtuutus peruutetaan ottamalla asiakirja takaisin tai hävittämällä se. Jos valtuutuksesta on ilmoitettu suoraan tietylle kolmannelle osapuolelle, oikeustoimilain 12 §:n mukaan peruutus tapahtuu toimittamalla tälle tieto siitä, ettei valtuutus enää ole voimassa. Lähde: Finlex (oikeustoimilaki)
Käytännössä vanhan valtakirjan peruuttamisesta kannattaa ilmoittaa myös sille taholle, jossa sitä on käytetty. Jos valtuuttaja tekee uuden valtakirjan, uuden asiakirjan on hyvä ilmaista selvästi, mitä aiemmille valtuutuksille tapahtuu. Näin vältetään tilanne, jossa vastaanottajalla on samanaikaisesti useita ristiriitaisia asiakirjoja.
Esimerkki vapaamuotoisen valtakirjan rakenteesta
Vapaamuotoinen valtakirja voi olla hyvin yksinkertainen, kun tehtävä on yksinkertainen. Rakenteen voi aloittaa otsikolla “Valtakirja”, jonka jälkeen yksilöidään valtuuttaja ja valtuutettu. Varsinaiseen valtuutuslauseeseen kirjoitetaan konkreettisesti, mitä valtuutettu saa tehdä. Lopuksi merkitään voimassaoloaika, päiväys ja tarvittaessa allekirjoitus.
Havainnollistava rakenne
“Valtuutan [valtuutetun yksilöintitiedot] hoitamaan puolestani [asia tai asiaryhmä]. Valtuutus sisältää oikeuden [tarvittavat tarkennukset] ja on voimassa [määräaika tai muu päättymisperuste].” Tämän jälkeen lisätään päiväys sekä vastaanottajan edellyttämät allekirjoitus- ja yksilöintitiedot.
Jos tehtävään liittyy salassa pidettäviä tietoja, pelkkä oikeus “hoitaa asiaa” ei välttämättä riitä tietojen luovuttamiseen. Esimerkiksi Kelan vapaamuotoista valtakirjaa koskevassa ohjeessa pyydetään erikseen tieto siitä, saako valtuutetulle antaa etuus-, talous- tai terveydentilaa koskevia salassa pidettäviä tietoja. Tämä on hyvä muistutus siitä, että toimivalta ja tiedonsaantioikeus voivat olla eri kysymyksiä.
Jos valtakirjaa käytetään useissa organisaatioissa, älä silti oleta yhden tekstin kelpaavan kaikkialla. Käytännössä voi olla selkeämpää tehdä eri tarkoituksiin erilliset, rajatut valtakirjat kuin yksi hyvin laaja asiakirja, jonka vastaanottajat tulkitsevat eri tavoin.
Usein kysyttyä
Pitääkö vapaamuotoinen valtakirja allekirjoittaa?
Useissa käytännön tilanteissa allekirjoitus on tärkeä tapa osoittaa valtuuttajan tahto, ja vastaanottaja voi sitä edellyttää. Esimerkiksi Kela edellyttää vapaamuotoisessa paperisessa valtakirjassa päiväystä, allekirjoitusta ja nimenselvennystä, ellei valtuuttaja toimita valtakirjaa itse tunnistautuneena OmaKelassa.
Tarvitaanko vapaamuotoiseen valtakirjaan todistajia?
Tavalliselle valtakirjalle ei ole yleistä kahden todistajan muotovaatimusta. Erityinen oikeustoimi tai valtakirjan vastaanottaja voi kuitenkin asettaa omia vaatimuksiaan.
Voiko vapaamuotoisen valtakirjan tehdä tietokoneella?
Kyllä, tavallinen valtakirja voidaan laatia tekstinkäsittelyohjelmalla. Olennaista on, että valtuutus ja osapuolet yksilöidään riittävän selvästi ja vastaanottaja hyväksyy asiakirjan kyseiseen asiointiin.
Käykö vapaamuotoinen valtakirja pankissa?
Se riippuu pankista ja hoidettavasta asiasta. Pankki voi vaatia oman lomakkeensa, tilinkäyttöoikeuden tai muun tunnistetun menettelyn. Tarkista asia kyseisestä pankista ennen asiointia.
Voiko vapaamuotoisella valtakirjalla hoitaa OmaVero-asioita?
Verohallinnon mukaan paperinen valtakirja ei anna oikeutta asioida OmaVerossa. Sähköiseen OmaVero-asiointiin tarvitaan palvelun hyväksymä sähköinen edustamisoikeus, kuten tilanteeseen sopiva Suomi.fi-valtuus.
Viralliset lähteet
Juridiset ja viranomaismenettelyä koskevat ydinkohdat on tarkistettu näistä ajantasaisista virallisista lähteistä. Tarkista erityisesti palvelukohtaiset menettelyt vielä asiointihetkellä, koska verkkopalvelut ja ohjeet voivat muuttua.
Finlex: oikeustoimilaki
Oikeustoimilain 2 luku sisältää valtuutusta, toimivallan rajoja ja valtuutuksen peruuttamista koskevat yleiset säännöt.
Kela: toisen henkilön valtuuttaminen
Kela kertoo, millä tiedoilla vapaamuotoinen valtakirja voidaan tehdä Kela-asioiden hoitoa varten.
Suomi.fi-valtuudet
Virallinen kuvaus valtuusrekisteriin tallennettavasta sähköisestä valtuudesta ja sitä hyödyntävistä palveluista.
Finlex: maakaari
Maakaaren 2 luvun 3 § sisältää kiinteistön myyntiin annettavan valtakirjan erityiset muotovaatimukset.
Vero: valtakirja veroasioiden hoitamiseen
Verohallinto vahvistaa, ettei paperisella valtakirjalla voi asioida OmaVerossa; sähköiseen puolesta-asiointiin käytetään siihen soveltuvaa Suomi.fi-valtuutta tai muuta rekisteriin perustuvaa oikeutta.
Tee tavallinen valtakirja ilmaiseksi
Valtuutukseni.fi:n ohjattu työkalu auttaa yksilöimään osapuolet, tehtävät ja voimassaolon ennen tulostamista.
Päivitetty 16.9.2026 · Yleistietoa, ei henkilökohtaista oikeudellista tai lääketieteellistä neuvontaa.
Valtuutukseni.fi