Lyhyesti
- Muistisairausdiagnoosi ei yksin estä valtuutuksen tekemistä
- Ratkaisee ymmärryskyky — ymmärtääkö henkilö, mitä on tekemässä
- Varhaisessa vaiheessa valtuutus on usein vielä mahdollinen
- Lääkärinlausunto tekohetkestä on hyvä lisäsuoja
- Myöhäisessä vaiheessa tarvitaan DVV:n tai tuomioistuimen määräämä edunvalvoja
Mikä ratkaisee — diagnoosi vai ymmärrys?
Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen edellyttää lain mukaan, että henkilö ymmärtää valtuutuksen merkityksen. Pelkkä muistisairauden diagnoosi ei siis poista oikeutta tehdä valtuutusta.
Oikeustoimikelpoisuutta arvioidaan aina tilannekohtaisesti ja kyseisen oikeustoimen suhteen. Henkilö, jolla on Alzheimerin tauti alkuvaiheessa, voi täysin ymmärtää, mitä edunvalvontavaltuutus tarkoittaa ja kenelle hän asioitaan haluaa antaa. Tässä tapauksessa valtuutus on pätevä.
Muistisairaudet etenevät yksilöllisesti. Jollain toimintakyky säilyy pitkään, toisella heikkenee nopeammin. Tämä on yksi syy, miksi asia kannattaa hoitaa heti diagnoosin jälkeen, eikä odottaa.
Varhainen vaihe: valtuutus on usein vielä mahdollinen
Muistisairauden varhaisessa vaiheessa edunvalvontavaltuutuksen tekeminen on useimmiten täysin mahdollista. Henkilö tietää kuka on, missä asuu, ymmärtää mitä omaisuuteen ja talouteen liittyvät asiat tarkoittavat ja pystyy kertomaan, kenet hän haluaa hoitavan asioitaan.
Muistiliitto ja Terveyskirjasto suosittelevat edunvalvontavaltuutusta erityisesti muistisairauteen sairastuneille. Se on yksi parhaista tavoista järjestää asioiden hoito ennakolta, omien toiveiden mukaisesti.
⚠ Tavallinen virhe: asia jätetään liian myöhään
Käytännössä yleisin ongelma on, että edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun muistisairaus on jo edennyt liian pitkälle. Silloin valtuutusta ei voida enää tehdä, ja omaiset joutuvat hakemaan edunvalvontaa viranomaismenettelyn kautta.
Jos diagnoosi on juuri tullut, asia kannattaa järjestää mahdollisimman pian.
Miksi lääkärinlausunto kannattaa hankkia valtuutuksen yhteydessä?
Jos muistisairaus on jo todettu, on suositeltavaa pyytää lääkärinlausunto siitä, että henkilö ymmärtää oikeustoimen merkityksen valtuutuksen tekohetkellä. Tämä ei ole lain mukaan pakollista — mutta se on käytännössä merkittävä lisäsuoja.
Lausunto voidaan liittää valtakirjaan tai säilyttää erikseen. Jos valtuutuksen pätevyyttä myöhemmin epäillään, lausunto on konkreettinen todiste siitä, että henkilö on ollut tekohetkellä oikeustoimikelpoinen.
Lääkärillä on käytössään DVV:n erillinen lausuntopohja "Lausunto kyvystä tehdä oikeustoimi", joka on tehty juuri tällaisia tilanteita varten.
Lue lisää lääkärintodistuksesta edunvalvontavaltuutuksessa →Jos valtuutusta ei voida enää tehdä
Jos muistisairaus on edennyt niin pitkälle, että henkilö ei enää ymmärrä valtuutuksen merkitystä, edunvalvontavaltuutusta ei voida enää tehdä. Tällöin asioiden järjestelyyn tarvitaan edunvalvonta.
Edunvalvoja voidaan määrätä Digi- ja väestötietoviraston (DVV) päätöksellä tai tarvittaessa tuomioistuimen päätöksellä. Prosessi on raskaampi ja hitaampi kuin edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen.
Edunvalvontavaltuutuksessa henkilö on itse valinnut, kuka asioita hoitaa ja millä tavalla. Edunvalvonnassa tämä valinta on viranomaisen käsissä. Se on yksi keskeisimmistä eroista — ja siksi ennakoiminen kannattaa.
Lue lisää DVV-vahvistuksesta →Käytännön askeleet muistisairaalle tai hänen läheiselleen
Tee edunvalvontavaltuutus nyt
Vastaat ohjattuihin kysymyksiin ja saat valmiin asiakirjan PDF-muodossa. Toimii tietokoneella ja puhelimella.
Aloita tästä
Valtuutukseni.fi