Lyhyesti
- Diagnoosi ei yksin estä valtakirjan tekemistä
- Ratkaisevaa on ymmärryskyky juuri tekohetkellä
- Varhaisessa vaiheessa valtuutus voi vielä olla mahdollinen
- Lääkärin arvio voi tukea myöhempää pätevyyden arviointia
- Valtakirjan muotovaatimukset on silti täytettävä tarkasti
Mikä ratkaisee — diagnoosi vai ymmärrys?
Valtakirjan voi tehdä täysi-ikäinen henkilö, joka kykenee ymmärtämään sen merkityksen. Muistisairausdiagnoosi ei yksin ratkaise asiaa.
Arvio kohdistuu siihen, ymmärtääkö henkilö valtakirjan keskeisen sisällön, vaikutukset, valtuutetun aseman sekä sen, mitä asioita valtuutettu voisi myöhemmin hoitaa.
Muistisairaudet etenevät yksilöllisesti. Siksi arvio tehdään aina henkilö- ja tekohetkikohtaisesti.
Varhainen vaihe: valtuutus voi vielä olla mahdollinen
Muistisairauden varhaisessa vaiheessa henkilö voi edelleen ymmärtää valtakirjan merkityksen ja tehdä pätevän edunvalvontavaltuutuksen.
Asiaa ei kannata jättää liian myöhään
Jos henkilö ei enää ymmärrä valtakirjan merkitystä, edunvalvontavaltuutusta ei voida tehdä pätevästi. Tällöin edunvalvojan määrääminen voi tulla tarpeelliseksi.
Miksi lääkärin arvio voi olla hyödyllinen?
Jos muistisairaus on jo todettu tai ymmärryskyvystä voisi myöhemmin syntyä epäselvyyttä, lääkärin arvio tekohetken toimintakyvystä voi tukea näyttöä valtakirjan pätevyydestä.
Lausunto ei kuitenkaan tee valtakirjasta automaattisesti pätevää eikä korvaa kirjallista muotoa, kahta esteetöntä todistajaa tai muita lain vaatimuksia.
Lue lisää lääkärintodistuksesta →Jos valtuutusta ei voida enää tehdä
Jos henkilö ei enää kykene ymmärtämään valtakirjan merkitystä, hän ei voi tehdä pätevää edunvalvontavaltuutusta.
Tällöin edunvalvojan määrääminen voi tulla tarpeelliseksi. Edunvalvonta perustuu viranomaisen päätökseen eikä henkilön itse etukäteen valitsemaan valtuutettuun.
Lue lisää DVV-vahvistuksesta →Käytännön askeleet
Tee edunvalvontavaltuutus ohjatusti
Vastaa kysymyksiin, tarkista tiedot ennen maksua ja saat tulostettavan asiakirjan sekä ohjeet.
Aloita tästä