Edunvalvojan tehtävät

Edunvalvojan tehtävät ja edunvalvontavaltuutetun vastuu
— mitä eroa?

Edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettu ovat eri asioita. Tässä oppaassa selitetään, mitä valtuutettu saa tehdä, mitä ei ja mitä vastuita tehtävään kuuluu.

Edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettu — mikä ero?

Edunvalvontavaltuutettu on valtuuttajan itse etukäteen valitsema henkilö. Edunvalvoja on DVV:n tai tuomioistuimen määräämä henkilö.

Edunvalvontavaltuutettu
  • Valtuuttajan itse valitsema
  • Perustuu edunvalvontavaltakirjaan
  • DVV vahvistaa valtuutuksen käyttöön
  • Toimivalta määräytyy valtakirjan mukaan
  • Edellyttää ennakointia
Viranomaisen määräämä edunvalvoja
  • DVV:n tai tuomioistuimen määräämä
  • Perustuu holhoustoimilakiin
  • Viranomaisvalvonta on laajempaa
  • Tehtävä määräytyy päätöksen mukaan
  • Voi tulla tarpeelliseksi ilman valtuutusta

Mitä edunvalvontavaltuutettu saa tehdä?

Valtuutettu saa hoitaa ne asiat, jotka kuuluvat DVV:n vahvistaman valtakirjan piiriin.

Taloudellisia asioita voivat olla esimerkiksi:

  • pankkiasioiden hoitaminen
  • laskujen maksaminen
  • omaisuuden hallinta ja hoito
  • vero- ja vakuutusasiat
  • sopimus-, vuokra- ja asumisasiat

Erityiset rajaukset ja määräykset:

  • kiinteistötoimien rajaaminen pois, jos oikeutta ei haluta antaa
  • lahjoitusoikeuden perusteet ja rajat
  • yritystoimintaan tai yritysomaisuuteen liittyvät määräykset

Henkilöä koskevat asiat:

  • voidaan sisällyttää valtakirjaan lain sallimissa rajoissa
  • valtuutettu voi edustaa vain silloin, kun valtuuttaja ei itse kykene ymmärtämään asian merkitystä sen ollessa ajankohtainen
  • korostetun henkilökohtaisia oikeustoimia ei voi valtuuttaa

Mitä ei voi valtuuttaa?

Valtuutettu ei voi valtuuttajan puolesta:

  • tehdä tai peruuttaa testamenttia
  • antaa suostumusta avioliittoon
  • antaa suostumusta lapseksiottamiseen
  • tunnustaa isyyttä
  • tehdä muita vastaavia korostetun henkilökohtaisia oikeustoimia

Valtuutetun velvollisuudet

  • Toimia valtuuttajan edun mukaisesti.
  • Tiedustella valtuuttajan mielipidettä, jos valtuuttaja kykenee ymmärtämään asian merkityksen.
  • Pitää valtuuttajan varat erillään omista varoistaan.
  • Pitää kirjaa valtuuttajan varoista, veloista ja tapahtumista.
  • Noudattaa valtakirjan määräyksiä ja pysyä annetun toimivallan rajoissa.

Esteellisyys — milloin valtuutettu ei voi toimia?

Valtuutettu ei voi edustaa valtuuttajaa asiassa, jossa valtuutetun oma etu tai hänen läheisensä etu on ristiriidassa valtuuttajan edun kanssa.

Tyypillinen esimerkki on tilanne, jossa valtuutettu olisi itse ostamassa valtuuttajan omaisuutta. Tällöin voidaan tarvita varavaltuutettua tai erikseen määrättyä sijaista.

Lue lisää varavaltuutetusta ja toissijaisesta valtuutetusta →

Valvonta: kuka valvoo valtuutetun toimintaa?

DVV valvoo edunvalvontavaltuutetun toimintaa. Valtuutetun on annettava DVV:lle omaisuusluettelo vahvistamisen jälkeen, jos valtuutus koskee taloudellisia asioita, ja DVV voi pyytää selvityksiä toiminnasta.

Valtakirjassa voidaan määrätä laajemmasta tilinantovelvollisuudesta. Viranomaisen määräämän edunvalvojan säännöllinen tilivalvonta on lähtökohtaisesti laajempi.

Saako valtuutettu palkkiota?

Palkkiosta ja kulujen korvaamisesta voidaan sopia tai määrätä valtakirjassa.

Jos asiasta ei ole sovittu eikä määrätty, valtuutetulla on lain mukaan oikeus saada valtuuttajan varoista korvaus tarpeellisista kuluistaan sekä tehtävän laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullinen palkkio.

Milloin valtuutetun tehtävä päättyy?

Valtuutetun tehtävä voi päättyä esimerkiksi, kun:

  • valtuuttaja kuolee
  • valtuutettu luopuu tehtävästä lain edellyttämällä tavalla
  • valtuutus peruutetaan ennen sen vahvistamista tai vahvistettu valtuutus lakkaa lain mukaisesti
  • valtuutetun tilalle määrätään edunvalvoja tai vahvistaminen peruutetaan lain tarkoittamassa tilanteessa

Valtuuttajan kuoleman jälkeen valtakirjan mukainen edustamistehtävä lakkaa lähtökohtaisesti. Laissa on kuitenkin rajattuja säännöksiä välttämättömistä omaisuuden turvaamistoimista.

Vinkit valtakirjan sisältöön

  • Kirjaa selkeästi, mitä asioita valtuutus kattaa
  • Kirjaa kiinteistötoimien mahdolliset rajaukset ja lahjoitusoikeuden tarkat ehdot
  • Nimeä varavaltuutettu ja tarvittaessa toissijainen valtuutettu
  • Harkitse palkkiota ja kulujen korvaamista koskevia määräyksiä
  • Mieti, haluatko valtakirjaan tavallista laajemman tilinantovelvollisuuden
Lue lisää yleisimmistä sudenkuopista →
29,90 € kertamaksu

Tee edunvalvontavaltuutus ohjatusti

Vastaa kysymyksiin, tarkista tiedot ennen maksua ja saat tulostettavan asiakirjan sekä ohjeet.

Aloita tästä

Usein kysyttyä

Mitä eroa on edunvalvojalla ja edunvalvontavaltuutetulla?
Edunvalvoja on DVV:n tai tuomioistuimen määräämä henkilö. Edunvalvontavaltuutettu on valtuuttajan itse valtakirjassa etukäteen valitsema henkilö.
Mitä edunvalvontavaltuutettu saa tehdä?
Valtuutettu saa hoitaa ne asiat, jotka kuuluvat vahvistetun valtakirjan piiriin.
Voiko valtuutettu tehdä testamentin valtuuttajan puolesta?
Ei voi. Testamentin tekeminen ja peruuttaminen ovat henkilökohtaisia oikeustoimia.
Täytyykö valtuutetun pitää kirjaa varojen käytöstä?
Kyllä. Valtuutetun on pidettävä kirjaa valtuuttajan varoista, veloista ja tapahtumista siten, että hänen toimintansa voidaan selvittää.
Saako valtuutettu palkkiota tehtävästä?
Palkkiosta voidaan sopia tai määrätä. Muussa tapauksessa valtuutetulla on lain mukaan oikeus tarpeellisten kulujen korvaukseen ja tehtävään nähden kohtuulliseen palkkioon.
Scroll to Top