Mikä edunvalvontavaltuutuksen lomake oikeastaan on?

Arjessa puhutaan usein “edunvalvontavaltuutus-lomakkeesta”, mutta juridisesti kyse on edunvalvontavaltakirjasta. Se on kirjallinen asiakirja, jolla määräät, kuka saa hoitaa asioitasi myöhemmin, jos et enää itse pysty siihen.

Lomake voi olla tyhjä mallipohja, tulostettava PDF tai ohjattu verkkopalvelu. Olennaista ei ole lomakkeen nimi, vaan se, että lopullinen valtakirja sisältää tarvittavat tiedot ja allekirjoitetaan oikealla tavalla.

Mitä hyvän lomakkeen pitäisi kysyä?

Selkeä lomake ei kysy kaikkea mahdollista. Sen pitäisi kuitenkin ohjata niihin kohtiin, jotka vaikuttavat siihen, onko valtakirja myöhemmin ymmärrettävä ja käyttökelpoinen.

• Valtuuttajan tiedot: kuka tekee valtuutuksen.
• Varsinainen valtuutettu: kuka saa hoitaa asioita myöhemmin.
• Toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu: kuka toimii, jos varsinainen valtuutettu ei voi toimia.
• Taloudelliset asiat: esimerkiksi pankki-, lasku-, vero-, sopimus- ja omaisuusasiat.
• Henkilöä koskevat asiat: esimerkiksi asumiseen, hoivaan ja terveydenhuollon asiointiin liittyvät käytännön asiat.
• Kiinteistöasiat, lahjat ja muut erityismääräykset.
• Allekirjoitus-, todistaja- ja säilytysohjeet.

Ilmainen malli, PDF-lomake vai ohjattu palvelu?

Ilmainen malli voi olla hyvä, jos tiedät jo tarkasti mitä olet tekemässä. Monelle vaikeus ei kuitenkaan ole kirjoittaminen, vaan oikeiden valintojen ymmärtäminen: kuka valitaan, mitä rajataan, tarvitaanko varahenkilöitä ja miten todistaminen tehdään.

Valtuutukseni.fi on tarkoitettu tavallisiin ja selkeisiin tilanteisiin. Se ei ole lakineuvontaa, mutta se auttaa välttämään tyhjän lomakkeen yleisimmät sudenkuopat.

Lomake ei riitä yksin — todistaminen ratkaisee paljon

Edunvalvontavaltakirja pitää tehdä kirjallisesti. Valtuuttajan on allekirjoitettava se tai tunnustettava allekirjoituksensa kahden todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä.

Todistajien pitää olla esteettömiä. Käytännössä esimerkiksi valtuutettu itse, puoliso tai lähisukulainen ei sovi todistajaksi. Todistajien pitää tietää, että kyseessä on edunvalvontavaltakirja, mutta heille ei tarvitse näyttää koko sisältöä.

Katso tarkempi todistajaohje, jos et ole varma, ketkä voivat toimia todistajina.

Milloin DVV tulee mukaan?

Edunvalvontavaltuutus ei tule voimaan heti allekirjoituksella. Se otetaan käyttöön vasta myöhemmin, jos valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan asioitaan ja Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa valtuutuksen.

Kun valtuutus pitää ottaa käyttöön, valtuutettu hakee DVV:ltä vahvistusta. Tällöin tarvitaan yleensä alkuperäinen edunvalvontavaltakirja ja lääkärinlausunto valtuuttajan toimintakyvystä.

Milloin peruslomake ei välttämättä riitä?

Kaikkia tilanteita ei kannata ratkaista kevyellä lomakkeella. Jos omaisuus-, perhe- tai yritystilanne on monimutkainen, kannattaa harkita henkilökohtaista neuvontaa.

• Haluat useita rinnakkaisia valtuutettuja tai hyvin yksilöllisiä määräyksiä.
• Haluat sallia merkittäviä lahjoja tai tarkkoja lahjamääräyksiä.
• Perhetilanne on riitainen tai valtuuttajan ymmärryskyvystä voi tulla epäselvyyttä.
• Omaisuutta tai läheisiä on useassa maassa.
• Kyse on yritysvarallisuudesta tai muuten poikkeuksellisen suuresta omaisuudesta.