1. Suomi.fi-valtuus
Valtuusrekisteriin tallennettu sähköinen valtuus, jonka sitä hyödyntävä asiointipalvelu tarkistaa automaattisesti.
“Sähköinen valtakirja” voi tarkoittaa ainakin kolmea eri asiaa: Suomi.fi-valtuutta, sähköisesti allekirjoitettua asiakirjaa tai paperisen valtakirjan sähköistä kopiota. Näillä on eri käyttötarkoitukset, joten muoto kannattaa valita sen palvelun mukaan, jossa aiot asioida.
Lähteet tarkistettu 14.9.2026Viralliset lähteet: Suomi.fi-valtuudet · EUR-Lex: eIDAS · Kela
Hakusana sähköinen valtakirja kuulostaa yksiselitteiseltä, mutta käytännössä samalla nimellä puhutaan erilaisista ratkaisuista. Ero on tärkeä, koska yksi ratkaisu voi toimia OmaVerossa, toinen Kelan liitteenä ja kolmas pankissa vain pankin erikseen hyväksymällä tavalla.
Valtuusrekisteriin tallennettu sähköinen valtuus, jonka sitä hyödyntävä asiointipalvelu tarkistaa automaattisesti.
Esimerkiksi PDF, johon on tehty sähköinen allekirjoitus. Sen hyväksyttävyys riippuu asiasta, allekirjoitustavasta ja vastaanottajan menettelystä.
Skannattu tai valokuvattu allekirjoitettu paperivaltakirja. Se on jäljennös paperiasiakirjasta, eikä muutu siksi Suomi.fi-valtuudeksi.
Kun kysyt “kelpaako sähköinen valtakirja”, ensimmäinen kysymys on siksi: missä palvelussa ja mihin tehtävään? Vastaanottavan organisaation prosessi ratkaisee käytännössä paljon.
Suomi.fi kuvaa palvelussa annettua valtuutta sähköiseksi valtuudeksi. Valtuuttaja tunnistautuu, valitsee valtuutetun sekä ne valtuusasiat, joita toinen saa hoitaa, ja määrittelee valtuuden voimassaolon. Kun valtuutettu myöhemmin asioi Suomi.fi-valtuuksia hyödyntävässä digipalvelussa, palvelu tarkistaa oikeuden valtuusrekisteristä.
Tämä tekee Suomi.fi-valtuudesta erityisen käytännöllisen viranomaisasioinnissa, mutta sen käyttöala ei ole rajaton. Se toimii vain palveluissa, jotka hyödyntävät Suomi.fi-valtuuksia ja juuri niitä valtuusasioita, joita kyseisessä palvelussa käytetään. Suomi.fi-valtuus ei siis ole yleinen digitaalinen asiakirja, joka näytetään missä tahansa.
EU:n eIDAS-asetus erottaa sähköisen allekirjoituksen, kehittyneen sähköisen allekirjoituksen ja hyväksytyn sähköisen allekirjoituksen. Asetuksen 25 artiklan mukaan sähköiseltä allekirjoitukselta ei saa evätä oikeusvaikutusta tai kelpoisuutta todisteena pelkästään siksi, että se on sähköisessä muodossa tai ettei se täytä hyväksytyn allekirjoituksen vaatimuksia. Hyväksytyllä sähköisellä allekirjoituksella on puolestaan sama oikeusvaikutus kuin käsin tehdyllä allekirjoituksella. Lähde: EUR-Lex (eIDAS) Lähde: Traficom
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että mikä tahansa sähköisesti allekirjoitettu PDF pakottaisi jokaisen pankin tai viranomaisen hyväksymään valtakirjan missä tahansa palvelukanavassa. Kansallinen lainsäädäntö voi asettaa oikeustoimelle erityisiä muotovaatimuksia ja asiointipalvelu voi edellyttää tiettyä tunnistamis- tai valtuutusmenettelyä.
Hyvä esimerkki erityissääntelystä on kiinteistön kauppa. Maakaari sisältää kirjallista myyntivaltuutusta koskevat vaatimukset sekä erillisen mahdollisuuden sähköiseen valtakirjaan lain tarkoittamassa sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä. Tavallinen sähköpostiin liitetty PDF ei siten ole automaattisesti sama asia kuin maakaaren järjestelmässä annettu sähköinen valtakirja. Lähde: Finlex (maakaari)
Kelan nykyinen ohje havainnollistaa joustavaa menettelyä. Kela hyväksyy etuusasioissa oman lomakkeensa tai vapaamuotoisen valtakirjan, ja valtakirjan voi toimittaa OmaKelassa liitteenä. Jos valtuuttaja itse lähettää valtakirjan OmaKelassa omilla tunnuksillaan, Kelan ohjeen mukaan valtakirjaa ei tarvitse allekirjoittaa. Lähde: Kela
Verohallinnon järjestelmä toimii eri tavalla. Paperisella valtakirjalla voi hoitaa tiettyjä henkilöasiakkaan veroasioita puhelimessa, palvelupisteessä ja paperilomakkeilla, mutta sillä ei voi asioida OmaVerossa. Sähköiseen OmaVero-asiointiin käytetään palvelun tunnistamaa edustamisoikeutta, kuten tilanteeseen sopivaa Suomi.fi-valtuutta. Lähde: Verohallinto
Pankkien kohdalla Suomi.fi:n edunvalvontaopas muistuttaa, etteivät pankit ja vakuutusyhtiöt kuulu automaattisesti Suomi.fi-valtuuksilla toimiviin palveluihin. Pankki voi käyttää omaa valtakirjaansa, tilinkäyttöoikeutta tai muuta tunnistettua menettelyä. Siksi pankkiasioita varten kannattaa aina tarkistaa valtuutusmuoto omasta pankista.
Selvitä, käyttääkö palvelu Suomi.fi-valtuuksia, omaa valtakirjalomaketta, sähköisesti allekirjoitettua asiakirjaa vai paperista valtakirjaa.
Sähköinen muoto ei muuta toimivallan perusperiaatetta. Anna valtuutetulle vain ne oikeudet, joita hänen pitää tehtävän hoitamiseksi käyttää.
Toisen henkilön puolesta asioiminen pitäisi järjestää valtuutuksella tai palvelun omalla edustamismenettelyllä, ei antamalla valtuutetulle omia henkilökohtaisia tunnistusvälineitä.
Suomi.fi-valtuudelle voidaan määritellä voimassaoloaika. Myös asiakirjamuotoisessa valtakirjassa määräaika tai käyttötarkoitus kannattaa kirjoittaa näkyviin.
Jos vastaanottaja käyttää Suomi.fi-valtuuksia, Suomi.fi-valtuus on yleensä selkein ratkaisu, koska asiointipalvelu voi tarkistaa oikeuden suoraan valtuusrekisteristä. Erillisen PDF:n lähettämistä tai käsin tehtyä tarkastusta ei silloin välttämättä tarvita.
Jos palvelu ei käytä Suomi.fi-valtuuksia mutta hyväksyy asiakirjamuotoisen valtakirjan sähköisesti, tarkista, mitä se tarkoittaa “sähköisellä valtakirjalla”. Joillekin vastaanottajille riittää allekirjoitetun paperin skannattu kopio, toisille tarvitaan sähköisesti allekirjoitettu alkuperäinen asiakirja ja kolmas käyttää vain omaa verkkolomakettaan.
Kun sähköisen allekirjoituksen tasolla on merkitystä, selvitä vastaanottajan vaatimus ennen allekirjoittamista. eIDAS-asetuksen “hyväksytty sähköinen allekirjoitus” on juridisesti täsmällinen käsite eikä sama asia kuin esimerkiksi nimen kirjoittaminen PDF:n allekirjoituskenttään. Sähköiseltä allekirjoitukselta ei eIDAS-asetuksen mukaan saa evätä oikeusvaikutusta tai kelpoisuutta todisteena pelkästään sen sähköisen muodon vuoksi, mutta eri allekirjoitustapojen tekninen varmuus ja oikeusvaikutukset eivät ole identtisiä.
Muista myös säilytys. Jos valtakirja laaditaan sähköisesti, säilytä alkuperäinen tiedosto ja tiedot allekirjoituksen validoinnista. Pelkkä tulostettu kopio voi myöhemmin menettää osan sähköiseen allekirjoitukseen liittyvästä teknisestä todistusarvosta. Jos kyse on tavallisesta allekirjoitetusta PDF:stä ilman erityistä allekirjoituspalvelua, säilytä ainakin lähetys- ja vastaanottotiedot, jos niillä voi olla merkitystä valtuutuksen osoittamisessa.
Myös sähköinen valtuutus pitää voida lopettaa, kun tarve päättyy. Suomi.fi-valtuuden voi mitätöidä Suomi.fi-valtuuksissa. Asiakirjamuotoisen sähköisen valtakirjan kohdalla peruuttamisen oikeudellinen tapa riippuu siitä, miten valtuutus on annettu ja saatettu vastaanottajan tietoon. Jos sama asiakirja on toimitettu useaan organisaatioon, peruuttamisesta kannattaa ilmoittaa niille erikseen.
Säilytä tarvittaessa tieto siitä, milloin peruutus on tehty ja kenelle se on ilmoitettu. Näin valtuuttaja pystyy myöhemmin osoittamaan, ettei vanhaa sähköistä asiakirjaa ollut tarkoitettu käytettäväksi enää peruutusajankohdan jälkeen.
Yhtä yleistä kyllä- tai ei-vastausta ei ole. eIDAS-asetus turvaa sähköisten allekirjoitusten oikeusvaikutuksia, mutta oikeustoimeen voi liittyä erityisiä muotovaatimuksia ja vastaanottaja voi käyttää tiettyä puolesta-asiointimenettelyä.
Kyllä. Suomi.fi kuvaa valtuusrekisteriin tallennettua valtuutta sähköiseksi valtakirjaksi. Se toimii palveluissa, jotka hyödyntävät Suomi.fi-valtuuksia.
Joissakin palveluissa kyllä. Esimerkiksi Kela hyväksyy valtakirjan toimittamisen OmaKelassa liitteenä. Vastaanottajan oma ohje pitää kuitenkin tarkistaa.
Pankkien menettelyt vaihtelevat. Pankki voi edellyttää omaa valtakirjalomaketta, tilinkäyttöoikeutta tai muuta menettelyä, eikä Suomi.fi-valtuus automaattisesti toimi pankin verkkopalvelussa.
Ei. PDF on asiakirja, kun taas Suomi.fi-valtuus on valtuusrekisteriin tallennettu rakenteinen sähköinen valtuus, jonka yhteensopiva asiointipalvelu tarkistaa rekisteristä.
Juridiset ja viranomaismenettelyä koskevat ydinkohdat on tarkistettu näistä ajantasaisista virallisista lähteistä. Tarkista erityisesti palvelukohtaiset menettelyt vielä asiointihetkellä, koska verkkopalvelut ja ohjeet voivat muuttua.
Virallinen kuvaus sähköisestä valtuudesta, valtuusrekisteristä ja Suomi.fi-valtuuksia hyödyntävistä palveluista.
EU-asetuksen 25 artikla säätelee sähköisten allekirjoitusten oikeusvaikutuksia ja hyväksytyn sähköisen allekirjoituksen asemaa.
Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen kuvaus sähköisten allekirjoitusten tasoista ja luottamuspalveluista.
Kelan ohje valtakirjan tekemisestä, vapaamuotoisen valtakirjan sisällöstä ja sähköisestä toimittamisesta OmaKelassa.
Verohallinnon ohje Suomi.fi-valtuudesta sähköisessä veroasioinnissa ja OmaVerossa.
Kiinteistökaupan valtakirjaa ja lain sähköistä kaupankäyntijärjestelmää koskevat erityissäännökset.
Ilmaisella työkalulla voit laatia selkeän valtakirjan tulostettavaksi tai tallennettavaksi. Tarkista aina vastaanottajalta, mitä valtuutusmuotoa se käyttää.
Päivitetty 16.9.2026 · Yleistietoa, ei henkilökohtaista oikeudellista tai lääketieteellistä neuvontaa.
Aloita helpoista perustiedoista ja etene vaiheittain. Vaikeammat sisältövalinnat tulevat vasta myöhemmin, ja useimmille sopivat perusratkaisut ovat valmiina. Maksu tehdään vasta, kun olet tarkistanut kaikki tiedot.
Käytämme välttämättömiä evästeitä sivuston toimintaan. Suostumuksellasi käytämme myös Google Analyticsin ja Google Adsin evästeitä palvelun kehittämiseen ja mainonnan tulosten seurantaan. Emme käytä tietoja personoituun mainontaan. Lue tietosuojaseloste.