Mitä laki edunvalvontavaltuutuksesta säätelee?

Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) koskee valtakirjaa, jonka on tarkoitus tulla käyttöön myöhemmin, jos valtuuttaja ei sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi enää kykene huolehtimaan valtuutuksen piiriin kuuluvista asioistaan.

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen valita, kuka hoitaa hänen asioitaan, mitä asioita valtuutus koskee ja millaisia rajauksia tai toimintaohjeita valtuutetun pitää noudattaa. Se on eri järjestely kuin viranomaisen tai tuomioistuimen määräämä edunvalvonta.

Kuka voi tehdä edunvalvontavaltuutuksen?

Valtakirjan voi tehdä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään valtakirjan sisällön ja merkityksen. Pelkkä korkea ikä, sairausdiagnoosi tai alkava muistisairaus ei automaattisesti estä valtakirjan tekemistä. Ratkaisevaa on henkilön todellinen ymmärryskyky juuri asiakirjaa laadittaessa ja allekirjoitettaessa.

Jos henkilöllä on todettu ymmärryskykyyn mahdollisesti vaikuttava sairaus, DVV suosittelee harkitsemaan lääkärinlausuntoa siitä, että henkilö ymmärtää tekemänsä valtuutuksen merkityksen. Lausuntoa ei normaalisti toimiteta DVV:lle heti, vaan se säilytetään mahdollisen myöhemmän vahvistamishakemuksen tueksi.

Mitä edunvalvontavaltakirjassa pitää lain mukaan olla?

Laki ei määrää yhtä valmista lomakemallia, mutta valtakirjasta pitää käydä riittävän selvästi ilmi vähintään seuraavat asiat:

Käytännössä asiakirjaan merkitään myös valtuuttajan ja valtuutettujen nimi, syntymäaika ja osoite. Lisäksi on yleensä järkevää nimetä toissijainen valtuutettu sekä varavaltuutettu siltä varalta, ettei varsinainen valtuutettu voi hoitaa tehtävää.

Valtakirjan muotovaatimukset ja todistajat

Edunvalvontavaltakirja on tehtävä kirjallisesti. Valtuuttajan pitää allekirjoittaa asiakirja kahden esteettömän todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä tai tunnustaa heille asiakirjassa jo oleva allekirjoituksensa. Tämän jälkeen todistajat allekirjoittavat todistuslausuman.

Todistajien pitää tietää, että kyseessä on edunvalvontavaltuutusta varten tehtävä valtakirja, mutta valtuuttajan ei tarvitse näyttää heille kaikkia asiakirjan määräyksiä. Todistajien pitää olla täysi-ikäisiä, ymmärtää todistamisen merkitys ja olla esteettömiä suhteessa valtuuttajaan, valtuutettuun ja heidän laissa määriteltyihin läheisiinsä.

• Molemmat todistajat ovat paikalla yhtä aikaa.
• Valtuuttaja allekirjoittaa tai tunnustaa allekirjoituksensa heidän läsnä ollessaan.
• Todistajat tietävät asiakirjan olevan edunvalvontavaltakirja.
• Todistajien esteettömyys tarkistetaan ennen allekirjoitusta.
• Todistuslausumaan merkitään asianmukaiset tiedot, paikka ja päiväys.

Mitä asioita valtuutus voi koskea?

Valtuutus voi koskea valtuuttajan omaisuutta ja muita taloudellisia asioita, esimerkiksi pankki-, sopimus-, vero-, etuus- ja viranomaisasioita. Se voidaan laatia laajaksi tai rajata vain tiettyyn oikeustoimeen, asiaan tai omaisuuteen.

Valtuutettu voidaan oikeuttaa edustamaan valtuuttajaa myös sellaisissa henkilöä koskevissa asioissa, joiden merkitystä valtuuttaja ei kykene ymmärtämään silloin, kun valtuutusta käytetään. Tällaisia voivat olla tietyt hoivaa, asumista tai palveluita koskevat asiat. Valtakirjan sanamuodon pitää kuitenkin kattaa nämä asiat.

Valtuutetulla ei ole yleistä oikeutta tehdä mitä tahansa. Hänen toimivaltansa määräytyy aina valtakirjan, lain ja mahdollisten asiakirjaan kirjattujen rajoitusten perusteella.

Milloin valtuutus tulee voimaan?

Edunvalvontavaltuutus ei tule voimaan allekirjoittamalla eikä sitä rekisteröidä heti tekemisen jälkeen. Alkuperäinen paperinen valtakirja säilytetään huolellisesti, ja valtuutettu hakee sen vahvistamista DVV:ltä vasta, jos valtuuttaja on tullut pääasiallisesti kykenemättömäksi huolehtimaan niistä asioista, joita valtuutus koskee.

Hakemuksen yhteydessä esitetään alkuperäinen valtakirja sekä lääkärinlausunto tai muu luotettava selvitys valtuuttajan toimintakyvystä. DVV tarkistaa muun muassa valtakirjan muotovaatimukset, valtuuttajan iän ja ymmärryskyvyn laatimishetkellä, todistajien kelpoisuuden sekä valtuutetun sopivuuden.

Valtuutetun velvollisuudet ja valvonta

Valtuutetun pitää hoitaa tehtäväänsä tunnollisesti valtuuttajan oikeuksia ja etua edistäen. Tärkeissä asioissa hänen on mahdollisuuksien mukaan tiedusteltava valtuuttajan mielipidettä. Valtuutetun on myös pidettävä valtuuttajan varat erillään omista varoistaan ja säilytettävä tarvittavat tositteet ja asiakirjat.

Jos valtuutus koskee taloudellisia asioita, valtuutettu antaa vahvistamisen jälkeen DVV:lle omaisuusluettelon lain edellyttämässä määräajassa ja pitää kirjaa valtuuttajan varoista, veloista ja tilikauden tapahtumista. Valtakirjassa voidaan lisäksi määrätä tavallista laajemmasta tilivelvollisuudesta tai muusta valvonnasta.

Valtuutettu voi tulla esteelliseksi esimerkiksi tilanteessa, jossa hän tai hänen läheisensä on valtuuttajan vastapuolena. Tällaisia tilanteita varten valtakirjaan kannattaa nimetä esteetön varavaltuutettu.

Mitä laissa muuttui 1.5.2026?

Muutoslaki 113/2026 muutti edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 17, 18, 20 ja 21 §:ää. Muutokset tulivat voimaan 1.5.2026. Käytännössä näkyvimmät muutokset koskevat kiinteistöasioita, vähäisiä tavanomaisia lahjoja, esteellisyyttä ja tilapäisesti määrätyn edunvalvojan asemaa.

Yleiset väärinkäsitykset laista