Työn määrä
Muutaman laskun maksaminen kuukaudessa on eri asia kuin useiden pankkitilien, vuokra-asuntojen, sijoitusten, veroasioiden ja sopimusten jatkuva hoitaminen.
Edunvalvontavaltuutetulla on lähtökohtaisesti oikeus tarpeellisten kulujen korvaukseen ja tehtävän laatuun ja laajuuteen nähden kohtuulliseen palkkioon, jos asiasta ei ole sovittu tai valtakirjassa määrätty toisin. Tässä oppaassa erotamme palkkion, kulut ja verotuksen toisistaan.
Lähteet tarkistettu 14.9.2026Viralliset lähteet: Finlex · DVV / Suomi.fi · Verohallinto
Edunvalvontavaltuutetun tehtävä voi kestää vuosia ja sisältää paljon käytännön työtä: laskujen maksamista, sopimusten hoitamista, omaisuuden seurantaa, viranomaisasiointia ja kirjanpitoa. Tehtävä ei ole lain näkökulmasta automaattisesti vastikkeeton vain siksi, että valtuutettu on puoliso, lapsi tai muu läheinen.
Edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 22 § ratkaisee lähtökohdan. Jos valtuutetun palkkiosta ja kulujen korvaamisesta ei ole sovittu eikä valtuuttaja ole määrännyt niistä, valtuutetulla on oikeus saada valtuuttajan varoista korvaus tarpeellisista kuluistaan sekä tehtävän laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullinen palkkio. Tämä on tärkeä ero tavalliseen mielikuvaan, jonka mukaan läheisen pitäisi aina hoitaa tehtävää ilman korvausta. Lähde: Finlex 22 §
Laki ei anna yhtä euromäärää tai prosenttia, joka sopisi kaikkiin tilanteisiin. Jos valtakirjassa ei ole palkkiomääräystä eikä palkkiosta ole sovittu, arvioinnin avainsana on kohtuullinen. Kohtuullisuutta tarkastellaan tehtävän laadun ja laajuuden perusteella.
Muutaman laskun maksaminen kuukaudessa on eri asia kuin useiden pankkitilien, vuokra-asuntojen, sijoitusten, veroasioiden ja sopimusten jatkuva hoitaminen.
Tavanomaisen arjen taloudenhoidon rinnalla voi olla esimerkiksi omaisuuden myyntiä, kuolinpesäasioita tai yritystoimintaan liittyviä kysymyksiä, jotka lisäävät työn vaativuutta.
Pitkäkestoinen valtuutus voi muodostaa aivan toisenlaisen työmäärän kuin lyhyt ajanjakso. Palkkion perusteen olisi hyvä olla myös jälkikäteen ymmärrettävissä.
Kohtuullisuutta ei kannata ratkaista vain sillä perusteella, mitä valtuutettu itse pitää sopivana. Valtuutettu hoitaa toisen henkilön omaisuutta ja hänen on lain mukaan toimittava huolellisesti valtuuttajan etua edistäen. Selkeä kirjanpito tehdystä työstä, ajankäytöstä ja maksetuista kuluista auttaa perustelemaan palkkion, jos sen määrä myöhemmin herättää kysymyksiä.
Jos valtuuttaja haluaa poistaa epäselvyyttä jo etukäteen, palkkiosta voidaan määrätä valtakirjassa. Määräys voi koskea esimerkiksi sitä, maksetaanko palkkiota lainkaan, millä perusteella se lasketaan tai miten siitä päätetään. Liian yksityiskohtainen euromäärä voi kuitenkin vanhentua, jos valtakirja otetaan käyttöön vasta vuosien päästä.
Palkkio korvaa valtuutetun tekemää työtä. Kulujen korvaaminen puolestaan liittyy tehtävän hoitamisesta syntyneisiin tarpeellisiin menoihin. Lain 22 § mainitsee nämä erikseen. Käytännössä kulu voi olla esimerkiksi tehtävän hoitamista varten välttämätön asiakirjamaksu, postikulu tai muu tosiasiallinen meno.
Valtuuttajan ja valtuutetun varat on pidettävä erillään. Siksi myös kulujen korvaamisesta kannattaa jättää selkeä jälki: mitä maksettiin, miksi se liittyi valtuuttajan asian hoitamiseen ja millä tositteella meno voidaan todentaa. Tämä tukee samalla lain mukaista kirjanpitovelvollisuutta silloin, kun valtuutus koskee taloudellisia asioita.
Verohallinnon Tulorekisteri-ohjeen mukaan edunvalvontavaltuutetun saama palkkio on työkorvausta. Palkkiot ja kulukorvaukset ilmoitetaan Tulorekisteriin tulolajilla 336. Ohjeessa on erilliset menettelyt sen mukaan, jääkö samalta valtuuttajalta saadun palkkion ja kulukorvausten yhteismäärä vuodessa enintään 1 500 euroon vai ylittääkö se tämän rajan. Lähde: Verohallinto
Jos yhteismäärä on enintään 1 500 euroa vuodessa samalta valtuuttajalta, Verohallinnon nykyohjeen mukaan määrä ilmoitetaan työkorvauksena eikä siitä tarvitse toimittaa ennakonpidätystä. Kun määrä ylittää 1 500 euroa vuodessa, ohje edellyttää työkorvauksen ilmoittamisen lisäksi ennakonpidätyksen käsittelyä. Ilmoitusajat ja käytännön menettely on syytä tarkistaa aina maksamishetkellä Verohallinnon ajantasaisesta ohjeesta.
Myös ennakkoperintärekisteriin kuuluva Y-tunnuksellinen valtuutettu voi muodostaa poikkeuksen Tulorekisteri-ilmoittamiseen. Verohallinto kertoo, että ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yritykselle tai toiminimiyrittäjälle maksettavaa palkkiota ei tietyissä tilanteissa ilmoiteta Tulorekisteriin, vaan saaja huolehtii tulon ilmoittamisesta omassa verotuksessaan.
Pakollista erillinen palkkiomääräys ei ole. Laki sisältää varasäännön tilanteeseen, jossa palkkiosta ei ole sovittu eikä valtuuttaja ole siitä määrännyt. Silti määräys voi olla hyödyllinen erityisesti silloin, kun tehtävän arvioidaan olevan työläs, valtuutettu ei ole aivan lähin perheenjäsen tai halutaan välttää myöhempiä tulkintaeroja valtuutetun ja muiden läheisten välillä.
Valtuuttajan oma tahto tulee näkyviin. Samalla valtuutetun ei tarvitse myöhemmin arvailla, pitikö tehtävä hoitaa täysin vastikkeetta vai oliko kohtuullinen palkkio tarkoitettu maksettavaksi.
Valtakirja voidaan tehdä vuosia ennen sen käyttöönottoa. Kiinteä euromäärä voi menettää merkityksensä inflaation, tehtävän muuttumisen tai valtuuttajan omaisuuden rakenteen vuoksi.
Jos palkkiosta määrätään, tekstin pitäisi olla yhteensopiva valtakirjan muun sisällön kanssa. Palkkiomääräys ei muuta valtuutetun yleisiä velvollisuuksia: hänen on edelleen toimittava huolellisesti, valtuuttajan etua edistäen ja toimivaltansa rajoissa.
Kun valtuutettu maksaa itselleen palkkion valtuuttajan varoista, maksun perusteesta pitäisi jäädä selkeä jälki. Tämä on tärkeää sekä valtuuttajan etujen suojaamiseksi että valtuutetun oman oikeusturvan vuoksi. Pankkisiirron viestikenttään voidaan kuvata maksun peruste, ja erilliseen kirjanpitoon voidaan merkitä ajanjakso, tehtävät ja palkkion laskentaperuste.
Jos palkkio perustuu valtakirjan määräykseen, säilytä määräys helposti yhdistettävissä maksuihin. Jos valtakirjassa ei ole määräystä ja palkkio perustuu lain kohtuullisuussääntöön, dokumentoi erityisesti se, miten työn määrä ja vaativuus on arvioitu. Näin myöhemmin ei synny vaikutelmaa, että valtuutettu olisi siirtänyt itselleen rahaa ilman perustetta.
Palkkiota ei myöskään kannata “netottaa” epäselvästi muiden rahansiirtojen kanssa. Jos valtuutettu on ensin maksanut omista varoistaan valtuuttajan puolesta tarpeellisen kulun ja myöhemmin saa sekä kulukorvauksen että palkkion, nämä erät on hyvä eritellä kirjanpidossa. Tulorekisteri-ilmoittamisessa palkkio ja kulukorvaukset käsitellään Verohallinnon ohjeen mukaisesti työkorvauksena, mutta taloudenhoidon kirjanpidossa erät kannattaa silti eritellä läpinäkyvästi.
Erityisen tärkeää dokumentointi on silloin, jos valtuutettuna toimii yksi perheenjäsen ja muut läheiset seuraavat valtuuttajan taloudenhoitoa sivusta. Selkeä ja ennakolta sovittu menettely vähentää myöhempiä epäilyjä ja helpottaa päätöstilin tai muun selvityksen tekemistä.
Jos palkkiosta ja kulujen korvaamisesta ei ole sovittu eikä valtuuttaja ole niistä määrännyt, edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 22 § antaa valtuutetulle oikeuden valtuuttajan varoista tarpeellisten kulujen korvaukseen ja tehtävän laatuun ja laajuuteen nähden kohtuulliseen palkkioon.
Palkkio maksetaan valtuuttajan varoista. Kyse ei ole valtion maksamasta palkkiosta.
Valtuuttaja voi määrätä palkkiosta valtakirjassa. Määräys kannattaa kirjoittaa selkeästi, jotta valtuutetulle ja muille asianosaisille ei jää epäselväksi, mitä valtuuttaja on tarkoittanut.
Verohallinnon vuoden 2026 ohjeen mukaan edunvalvontavaltuutetun palkkio on työkorvausta. Myös ilmoittamisesta ja mahdollisesta ennakonpidätyksestä on erilliset ohjeet.
Lain mukaan valtuutetulla voi olla oikeus tarpeellisten kulujen korvaukseen. Verotuksessa kulukorvausten käsittely ei kuitenkaan ole sama kuin työntekijän verovapaiden matkakustannusten korvausten käsittely, joten Verohallinnon ajantasainen ohje on tarkistettava.
Juridiset ja viranomaismenettelyä koskevat ydinkohdat on tarkistettu näistä ajantasaisista virallisista lähteistä. Tarkista erityisesti palvelukohtaiset menettelyt vielä asiointihetkellä, koska verkkopalvelut ja ohjeet voivat muuttua.
22 § säätelee valtuutetun palkkiota ja tarpeellisten kulujen korvaamista.
DVV:n oppaassa käsitellään valtuutetun tehtäviä, omaisuusluetteloa ja oikeutta kohtuulliseen palkkioon.
Verohallinnon 19.8.2026 päivitetty ohje palkkion ja kulukorvausten ilmoittamisesta.
Ohjattu palvelu auttaa määrittelemään valtuutetut, tehtävät ja muut keskeiset määräykset yhtenäiseksi asiakirjaksi.
Päivitetty 16.9.2026 · Yleistietoa, ei henkilökohtaista oikeudellista tai lääketieteellistä neuvontaa.
Aloita helpoista perustiedoista ja etene vaiheittain. Vaikeammat sisältövalinnat tulevat vasta myöhemmin, ja useimmille sopivat perusratkaisut ovat valmiina. Maksu tehdään vasta, kun olet tarkistanut kaikki tiedot.
Käytämme välttämättömiä evästeitä sivuston toimintaan. Suostumuksellasi käytämme myös Google Analyticsin ja Google Adsin evästeitä palvelun kehittämiseen ja mainonnan tulosten seurantaan. Emme käytä tietoja personoituun mainontaan. Lue tietosuojaseloste.