Milloin edunvalvontavaltuutetun omaisuusluettelo tehdään?

Omaisuusluettelo ei liity vielä siihen vaiheeseen, kun edunvalvontavaltakirja allekirjoitetaan ja säilytetään tulevaisuutta varten. Velvollisuus alkaa vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut taloudellisia asioita koskevan edunvalvontavaltuutuksen ja valtuutettu voi ryhtyä hoitamaan valtuuttajan asioita.

Edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 30 §:n mukaan valtuutetun on annettava holhousviranomaiselle omaisuusluettelo kolmen kuukauden kuluessa valtuutuksen vahvistamisesta. Nykyinen holhousviranomainen on Digi- ja väestötietovirasto. Luettelo ei kata automaattisesti kaikkea mahdollista omaisuutta, vaan lain sanamuodon mukaan ne valtuuttajan varat ja velat, joiden osalta valtuutetulla on valtuutuksen perusteella kelpoisuus edustaa valtuuttajaa. Lähde: Finlex 30 §

Mitä omaisuusluetteloon merkitään?

Omaisuusluettelon tarkoitus on muodostaa lähtötilanne valtuuttajan taloudesta valvontaa varten. Siihen merkitään valtuutuksen piiriin kuuluvat varat ja velat. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi pankkitilejä, sijoituksia, asunto- tai kiinteistöomaisuutta, saatavia sekä lainoja ja muita velkoja sen mukaan, mitä omaisuutta valtuutetulla on oikeus hoitaa.

Valtuutetun ei pidä sekoittaa omaisuutta omiin varoihinsa. Suomi.fi:n DVV-opas ohjeistaa pitämään valtuuttajan rahat ja muun omaisuuden erillään valtuutetun omista varoista sekä säilyttämään tiliotteet ja muut tositteet. Omaisuusluettelo toimii näin käytännössä alkupisteenä myöhemmälle kirjanpidolle. Lähde: DVV / Suomi.fi

Jos omaisuus on laaja tai tietojen selvittäminen vie aikaa, lain 30 § antaa DVV:lle mahdollisuuden valtuutetun hakemuksesta pidentää kolmen kuukauden määräaikaa, jos siihen on omaisuuden määrästä tai muusta syystä johtuva tarve. Lisäaikaa ei kuitenkaan kannata olettaa automaattiseksi, vaan sitä pitää hakea.

Mitä jos valtuuttaja saa myöhemmin uutta omaisuutta?

Omaisuusluettelo ei aina jää kertaluonteiseksi ilmoitukseksi. Jos valtuuttaja saa myöhemmin omaisuutta, jonka osalta valtuutettu saa edustaa häntä, lain 30 § edellyttää luettelon antamista saadusta omaisuudesta kuukauden kuluessa saannosta. Poikkeus koskee toistuvaa suoritusta, joka perustuu jo luetteloon merkittyyn oikeuteen.

Erityinen sääntö koskee myös kuolinpesää. Jos valtuuttaja tulee kuolinpesän osakkaaksi ja valtuutetulla on oikeus edustaa häntä kuolinpesää koskevissa asioissa, valtuutetun on toimitettava DVV:lle jäljennös perukirjasta kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Omaisuusluettelon jälkeen alkaa jatkuva kirjanpitovelvollisuus

Omaisuusluettelo on vasta valvonnan lähtöpiste. Edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 32 §:n mukaan taloudellisia asioita hoitavan valtuutetun on pidettävä kirjaa valtuuttajan varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista. Käytännössä tiliotteet, tositteet, kauppakirjat ja muut merkittävät asiakirjat on syytä säilyttää järjestelmällisesti. Lähde: Finlex 32 §

Edunvalvontavaltuutettu ja tavallinen edunvalvoja sekoitetaan tässä usein toisiinsa. Edunvalvontavaltuutetulla ei ole automaattisesti samanlaista jokavuotista vuositilin toimittamisvelvollisuutta DVV:lle kuin monella holhoustoimilain mukaisella edunvalvojalla. Valtakirjassa voidaan kuitenkin lain 33 §:n mukaan määrätä, että valtuutettu antaa määräajoin, enintään vuosittain, tilin DVV:lle. Lisäksi DVV voi laissa säädetyissä tilanteissa pyytää tietoja ja selvityksiä valvontaa varten.

Mikä on edunvalvontavaltuutetun päätöstili?

Kun edunvalvontavaltuutus lakkaa, valtuutetun on huolehdittava tehtävän päättämiseen liittyvistä toimista. Lain 36 § sisältää päätöstiliä koskevan säännön. Lähtökohtaisesti valtuutetun on annettava päätöstili sille, jolla valtuutuksen päätyttyä on oikeus ottaa valtuuttajan omaisuus hallintaansa, jollei valtakirjassa ole määrätty toisin.

Suomi.fi:n edunvalvontavaltakirjan sisältöä koskeva opas nostaa tämän nimenomaisesti esiin: valtuuttaja voi valtakirjassa vapauttaa valtuutetun päätöstilin laatimisvelvollisuudesta. Jos tällaista määräystä ei ole, päätöstili kuuluu lähtökohtaisesti tehtävän päättämiseen.

Omaisuusluettelo, kirjanpito ja päätöstili muodostavat siis loogisen ketjun: tehtävän alussa kirjataan taloudellinen lähtötilanne, tehtävän aikana pidetään tapahtumat järjestyksessä ja tehtävän päättyessä voidaan joutua antamaan selvitys siitä, miten omaisuutta on hoidettu.

Näin valtuutettu voi valmistautua omaisuusluettelon tekemiseen

Omaisuusluettelo kannattaa aloittaa kokoamalla tiedot järjestelmällisesti eikä vasta määräajan loppupuolella. Pankkien tili- ja saldotiedot, sijoitusomaisuus, lainat, kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden tiedot sekä muut valtuutuksen piiriin kuuluvat varat ja velat kannattaa erotella omiin ryhmiinsä. Samalla on hyvä merkitä, mistä lähteestä kukin tieto on saatu ja miltä päivältä arvo tai saldo on.

Jos valtuutus on rajattu vain tiettyyn omaisuuteen tai asiaan, tarkista valtakirjasta toimivallan täsmällinen laajuus ennen luettelon kokoamista. Näin omaisuusluettelo vastaa sitä omaisuutta, jota valtuutettu saa lain mukaan hoitaa, eikä luetteloon kerätä tarpeettomasti tietoja valtuutuksen ulkopuolisista asioista.

Omaisuusluettelon yhteydessä kannattaa luoda samalla käytännön kirjanpitotapa tulevaa varten. Esimerkiksi kuukausittainen tiliotteiden arkistointi, kuittien nimeäminen ja suurempien oikeustoimien asiakirjojen säilytys helpottavat myöhempää selvittämistä. Laki edellyttää kirjanpitoa, mutta ei määrää yhtä tiettyä tietokoneohjelmaa tai kansiorakennetta. Tärkeää on, että tapahtumista voidaan tehdä luotettava selko.

Jos valtuuttajan talous on laaja tai epäselvä, kolmen kuukauden määräaika voi tuntua lyhyeltä. Lain mahdollistamaa lisäaikaa kannattaa hakea ajoissa eikä vasta määräajan jo umpeuduttua. DVV:n kulloinkin voimassa olevasta asiointiohjeesta tarkistetaan, miten omaisuusluettelo ja mahdollinen lisäaikapyyntö toimitetaan.

Luetteloa kootessa kannattaa erottaa toisistaan omistaminen, käyttöoikeus ja valtuutetun toimivalta. Esimerkiksi yhteinen pankkitili tai puolisoiden yhdessä omistama asunto ei tarkoita, että koko omaisuus olisi yksin valtuuttajan omaisuutta. Omaisuusluettelon lähtökohtana ovat valtuuttajan varat ja velat siinä laajuudessa kuin valtuutetulla on niihin toimivalta. Epäselvissä omistus- tai velkasuhteissa kannattaa tarkistaa asiakirjat ja ilmoittaa tiedot niiden perusteella sen sijaan, että osuuksia arvioidaan muistista.

Usein kysyttyä

Viralliset lähteet

Juridiset ja viranomaismenettelyä koskevat ydinkohdat on tarkistettu näistä ajantasaisista virallisista lähteistä. Tarkista erityisesti palvelukohtaiset menettelyt vielä asiointihetkellä, koska verkkopalvelut ja ohjeet voivat muuttua.