Oikeudellinen ennakointi

Testamentti vai edunvalvontavaltuutus
— mitä eroa ja tarvitaanko molemmat?

Monet sekoittavat nämä kaksi asiakirjaa toisiinsa — tai ajattelevat, että toinen korvaa toisen. Nämä ovat eri asioita eri tilanteisiin. Tässä oppaassa käydään läpi ero selkeästi ja kerrotaan, milloin tarvitaan molemmat.

Lyhyesti: kaksi asiaa, kaksi eri tilannetta

Testamentti vaikuttaa kuoleman jälkeen. Se kertoo, kenelle omaisuus menee ja miten se jaetaan.

Edunvalvontavaltuutus vaikuttaa elinaikana. Se kertoo, kuka saa hoitaa asioitasi jos et itse pysty.

Ne eivät korvaa toisiaan. Ihannetapauksessa molemmat on tehty.

Mikä ero näillä on?

Asia Testamentti Edunvalvontavaltuutus
Milloin vaikuttaa? Kuoleman jälkeen Elinaikana, kun toimintakyky heikkenee
Mitä koskee? Omaisuuden jako perijöille Asioiden hoito, omaisuuden hallinta ja valtakirjassa määritellyt henkilöä koskevat asiat
Kenelle tarkoitettu? Perillisille, kuolinpesälle Valtuutetulle henkilölle (yleensä läheinen)
Kuka vahvistaa? Ei vahvisteta — tulee voimaan kuoleman hetkellä DVV vahvistaa, kun toimintakyky on heikentynyt
Voiko tehdä valtuutettu? Ei — testamentin voi tehdä vain itse Valtuutettu hoitaa asioita valtakirjan perusteella
Lakiperusta Perintökaari Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007)

Testamentti: järjestää omaisuuden kuoleman jälkeen

Testamentti on asiakirja, jolla henkilö määrää, kenelle hänen omaisuutensa menee hänen kuoltuaan. Ilman testamenttia omaisuus jaetaan lain mukaisen perimysjärjestyksen mukaan — eli puolisolle, lapsille, vanhemmille tai sisaruksille riippuen siitä, keitä elää.

Testamentti tulee voimaan kuoleman hetkellä. Sitä ennen se ei vaikuta mihinkään. Eloonjäänyt puoliso, lapset ja muut perilliset saavat tiedon testamentista perunkirjoituksen yhteydessä.

Testamentin voi tehdä vain henkilö itse — edunvalvontavaltuutettu ei voi tehdä sitä valtuuttajan puolesta. Tämä on yksi tärkeimmistä syistä tehdä testamentti ennakolta, hyvässä kunnossa.

Edunvalvontavaltuutus: järjestää asioiden hoidon elinaikana

Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jolla henkilö nimeää etukäteen luotettavan henkilön hoitamaan asioitaan — siltä varalta, että hän itse ei enää siihen kykene. Syynä voi olla muistisairaus, aivoverenvuoto, vakava sairaus tai muu vastaava.

Edunvalvontavaltuutus lakkaa vaikuttamasta, kun valtuuttaja kuolee. Siitä eteenpäin perintökaari ja mahdollinen testamentti määräävät omaisuuden jaon.

Valtuutus tulee voimaan vasta DVV:n vahvistamisen jälkeen, kun toimintakyky on todistetusti heikentynyt. Valtuutettu hakee vahvistamisen itse.

Esimerkkitilanteet: kumpi olisi auttanut?

Tilanne 1: Muistisairaus ilman ennakointia

Maija, 72, sairastuu Alzheimerin tautiin. Hänellä ei ole edunvalvontavaltuutusta. Lasten täytyy hakea edunvalvoja viranomaismenettelyllä, mikä kestää kuukausia. Pankkiasiat ovat jäissä, kunnes asia järjestyy.

Mikä olisi auttanut: edunvalvontavaltuutus, jonka Maija olisi voinut tehdä terveenä tai diagnoosin jälkeen.

Tilanne 2: Kuolema ilman testamenttia

Pekka, 65, kuolee yllättäen. Hänellä on avopuoliso, mutta ei testamenttia. Avopuolisolla ei ole lakimääräistä perintöoikeutta, joten kaikki menee Pekan lapsille aiemmasta liitosta.

Mikä olisi auttanut: testamentti, jossa Pekka olisi turvat avopuolisonsa aseman.

Tilanne 3: Molemmat kunnossa

Liisa, 68, on tehnyt sekä testamentin että edunvalvontavaltuutuksen. Kun hän sairastuu muutama vuosi myöhemmin, valtuutettu hoitaa asiat sujuvasti. Kun Liisa lopulta kuolee, testamentti järjestää omaisuuden jaon hänen toiveidensa mukaisesti.

Tulos: sekä elinajan tilanne että perintö ovat järjestyksessä — ilman yllätyksiä perheelle.

Milloin tarvitaan molemmat?

Jos haluat, että:

  • Asioitasi hoitaa luotettava henkilö, jos sairastut vakavasti tai menetät toimintakyvyn — tarvitset edunvalvontavaltuutuksen
  • Omaisuutesi menee kuolemasi jälkeen juuri niille, joille haluat — tarvitset testamentin

Nämä ovat kaksi eri asiaa eri hetkiin. Kumpaakaan ei korvata toisella. Useimmille aikuisille molemmat ovat suositeltavia.

Edunvalvontavaltuutuksen ja testamentin tekemiselle sopiva hetki on silloin kun itse niin päätät — terveenä, ilman kiirettä. Odottaminen on riski.

Kumpiko kannattaa tehdä ensin?

Sillä ei ole oikeaa järjestystä. Molemmat ovat itsenäisiä asiakirjoja eikä kumpikaan edellytä toista.

Käytännössä moni tekee edunvalvontavaltuutuksen ensin, koska se on kiireellisempi — toimintakyky voi heiketä nopeasti, eikä valtuutusta voida tehdä jälkikäteen jos aika menee ohi.

Testamentissa on enemmän joustovaraa, koska sen voi muuttaa ja päivittää niin kauan kuin on toimintakykyinen. Silti se kannattaa tehdä hyvissä ajoin.

Molemmat palvelut — selkeästi ja edullisesti

Teit kummasta tahansa ensimmäisenä, molemmat löytyvät omilta sivuiltaan ohjattuina palveluina netissä.

Edunvalvontavaltuutus
Valtuutukseni.fi
Ohjattu palvelu edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen. Vastaat kysymyksiin, saat valmiin asiakirjan PDF-muodossa.
29,90 € kertamaksu
Tee edunvalvontavaltuutus
Testamentti
Testamenttini.fi
Ohjattu palvelu testamentin tekemiseen. Vastaat kysymyksiin ja saat valmiin testamenttiasiakirjan.
Alkaen 39,90 €
Tee testamentti

Usein kysyttyä

Mitä eroa on testamentilla ja edunvalvontavaltuutuksella?
Testamentti vaikuttaa vasta kuoleman jälkeen. Se kertoo, kenelle omaisuus menee ja miten se jaetaan. Edunvalvontavaltuutus vaikuttaa henkilön elinaikana, kun hän menettää kyvyn hoitaa asioitaan itse.
Tarvitaanko molempia?
Molemmat voivat olla tarpeen, jos halutaan varautua sekä elinaikaiseen toimintakyvyn heikkenemiseen että kuoleman jälkeiseen omaisuuden jakoon. Asiakirjat eivät korvaa toisiaan.
Korvaavatko nämä asiakirjat toisiaan?
Eivät. Testamentti vaikuttaa kuoleman jälkeen. Edunvalvontavaltuutus koskee elinaikaa ja lakkaa lähtökohtaisesti henkilön kuollessa.
Voiko edunvalvontavaltuutettu tehdä testamentin valtuuttajan puolesta?
Ei voi. Testamentin tekeminen ja peruuttaminen ovat henkilökohtaisia oikeustoimia, jotka valtuuttajan on tehtävä itse.
Mitä tapahtuu, jos minulla ei ole kumpaakaan?
Jos asioiden hoitaminen ei enää onnistu ilman edunvalvontavaltuutusta, edunvalvojan määrääminen voi tulla tarpeelliseksi. Ilman testamenttia omaisuus jaetaan lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan.
Voiko molemmat tehdä samaan aikaan?
Kyllä. Ne ovat itsenäisiä asiakirjoja, eikä kumpikaan edellytä toista.
Scroll to Top