Edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettu — mikä ero?

Nämä kaksi menevät helposti sekaisin, koska molemmat hoitavat toisen ihmisen asioita tilanteessa, jossa tämä ei itse siihen kykene. Erona on, miten tehtävä on syntynyt.

Edunvalvontavaltuutus on siis henkilön oma ennakkoratkaisu. Edunvalvonta on viranomaisen toimenpide silloin, kun ennakkoratkaisua ei ole tehty tai se ei enää toimi.

Mitä edunvalvontavaltuutettu saa tehdä?

Valtuutettu saa tehdä ne asiat, jotka on kirjattu valtakirjaan. Valtakirja voi kattaa taloudellisia asioita, henkilökohtaisia asioita tai molempia.

Taloudelliset asiat — tyypillisesti valtakirjaan kirjataan:

• Pankkiasioiden hoitaminen
• Laskujen maksaminen
• Omaisuuden hallinta ja hoito
• Veroasiat ja viranomaisasiointi
• Vuokra- ja asumisasiat

Erityismääräykset — nämä täytyy kirjata valtakirjaan erikseen, ne eivät sisälly yleisvaltuutukseen automaattisesti:

• Kiinteistön tai asunnon myynti tai pantata
• Lahjoitusten tekeminen
• Yritysomaisuuden myynti

Henkilökohtaiset asiat — voidaan sisällyttää, jos valtakirjassa niin määrätään:

• Terveydenhoitoa koskevat päätökset
• Asumiseen liittyvät päätökset
• Sosiaalipalveluihin liittyvä asiointi

Henkilökohtaisissa asioissa valtuutettu voi edustaa valtuuttajaa vain silloin, kun valtuuttaja ei itse kykene ymmärtämään asiaa sen ollessa ajankohtainen.

Mitä ei voi valtuuttaa?

Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) määrittelee asiat, joita ei voi siirtää valtuutetun hoidettavaksi. Nämä ovat ehdottomia rajoituksia, joita ei voi kiertää valtakirjan sanamuodolla.

Nämä ovat asioita, joissa päätös on niin henkilökohtainen, että sen voi tehdä vain asianomainen itse. Testamentin tekeminen on yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä — sitä ei voi delegoida kenellekään.

Valtuutetun velvollisuudet

Edunvalvontavaltuutetun tehtävä on luottamustehtävä. Laki asettaa sille selkeät velvoitteet.

• Toimia valtuuttajan edun mukaisesti. Valtuutetun ensisijainen tehtävä on ajaa valtuuttajan etua, ei omaisiaan tai omia intressejään.
• Kysyä valtuuttajan mielipidettä. Jos valtuuttaja pystyy ymmärtämään asian merkityksen, hänen mielipidettään on tiedusteltava ennen päätöstä. Itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan niin kauan kuin se on mahdollista.
• Pitää varat erillään omista varoistaan. Valtuuttajan rahat ja omaisuus on pidettävä erillään valtuutetun omista varoista. Sekoittaminen on kiellettyä.
• Pitää kirjaa varojen käytöstä. DVV voi pyytää selvitystä, miten varoja on käytetty. Kirjanpito on oltava kunnossa.
• Noudattaa valtakirjan ohjeita. Jos valtakirjassa on tarkat ohjeet asioiden hoitamisesta, niitä on noudatettava.

Esteellisyys — milloin valtuutettu ei voi toimia?

Valtuutettu on esteellinen toimimaan valtuuttajan puolesta tilanteissa, joissa hänellä tai hänen läheisellään on ristiriitainen intressi.

Tyypillinen esimerkki: valtuutettu haluaa ostaa valtuuttajan omaisuutta itselleen. Tällöin hän ei voi edustaa valtuuttajaa kyseisessä kaupassa — hän on osapuoli molemmilla puolilla. Näissä tilanteissa tarvitaan varavaltuutettu tai erillinen sijainen, jonka DVV voi tarvittaessa määrätä.

Valvonta: kuka valvoo valtuutetun toimintaa?

Digi- ja väestötietovirasto (DVV) valvoo edunvalvontavaltuutetun toimintaa — mutta kevyemmin kuin viranomaisen määräämää edunvalvojaa.

Valtuuttaja voi valtakirjassa itse määrätä valvonnan laajuudesta. Hän voi esimerkiksi edellyttää, että valtuutettu toimittaa DVV:lle vuosittain selvityksen varojen käytöstä, tai rajoittaa valvonnan siihen, että DVV toimii vain tarpeen mukaan.

Viranomaisen määräämä edunvalvoja on tiukemman valvonnan alla: hän on velvollinen antamaan vuosittaiset tilit, ja DVV tarkistaa ne säännöllisesti. Tämä on yksi merkittävimmistä käytännön eroista.

Saako valtuutettu palkkiota?

Edunvalvontavaltuutetulla ei ole automaattista oikeutta palkkioon. Palkkiosta on sovittava valtakirjassa tai erikseen. Ilman mainintaa valtuutettu toimii ilmaiseksi.

Valtuutetulle voidaan kuitenkin aina korvata tehtävästä aiheutuvat kulut, kuten matkakulut ja postikulut, vaikka palkkiosta ei olisi sovittu.

Yleisen edunvalvojan palkkio on säädelty laissa ja sen määrää viranomainen. Edunvalvontavaltuutetun palkkio on vapaampi — se riippuu siitä, mitä valtakirjaan on kirjattu.

Milloin valtuutetun tehtävä päättyy?

Edunvalvontavaltuutetun tehtävä päättyy, kun:

• Valtuuttaja kuolee (tällöin perinnönjako alkaa ja testamentti astuu voimaan)
• Valtuutettu ilmoittaa DVV:lle luopuvansa tehtävästä
• Valtuutus peruutetaan (kun valtuuttaja on vielä toimintakykyinen)
• DVV peruuttaa vahvistuksen (esim. väärinkäytöksen vuoksi)

On tärkeää huomata, että valtuutetun tehtävä ei päätty valtuuttajan kuollessa — silloin astuvat voimaan perintökaari ja mahdollinen testamentti, eivät enää valtakirjan määräykset.

Usein kysyttyä