Edunvalvontavaltuutus ja muistisairaus

Edunvalvontavaltuutus ja muistisairaus
— milloin sen voi vielä tehdä?

Muistisairausdiagnoosi ei automaattisesti estä edunvalvontavaltuutuksen tekemistä. Ratkaisevaa on, ymmärtääkö henkilö valtakirjan merkityksen allekirjoitushetkellä.

Lyhyesti

  • Diagnoosi ei yksin estä valtakirjan tekemistä
  • Ratkaisevaa on ymmärryskyky juuri tekohetkellä
  • Varhaisessa vaiheessa valtuutus voi vielä olla mahdollinen
  • Lääkärin arvio voi tukea myöhempää pätevyyden arviointia
  • Valtakirjan muotovaatimukset on silti täytettävä tarkasti

Mikä ratkaisee — diagnoosi vai ymmärrys?

Valtakirjan voi tehdä täysi-ikäinen henkilö, joka kykenee ymmärtämään sen merkityksen. Muistisairausdiagnoosi ei yksin ratkaise asiaa.

Arvio kohdistuu siihen, ymmärtääkö henkilö valtakirjan keskeisen sisällön, vaikutukset, valtuutetun aseman sekä sen, mitä asioita valtuutettu voisi myöhemmin hoitaa.

Muistisairaudet etenevät yksilöllisesti. Siksi arvio tehdään aina henkilö- ja tekohetkikohtaisesti.

Varhainen vaihe: valtuutus voi vielä olla mahdollinen

Muistisairauden varhaisessa vaiheessa henkilö voi edelleen ymmärtää valtakirjan merkityksen ja tehdä pätevän edunvalvontavaltuutuksen.

Asiaa ei kannata jättää liian myöhään

Jos henkilö ei enää ymmärrä valtakirjan merkitystä, edunvalvontavaltuutusta ei voida tehdä pätevästi. Tällöin edunvalvojan määrääminen voi tulla tarpeelliseksi.

Miksi lääkärin arvio voi olla hyödyllinen?

Jos muistisairaus on jo todettu tai ymmärryskyvystä voisi myöhemmin syntyä epäselvyyttä, lääkärin arvio tekohetken toimintakyvystä voi tukea näyttöä valtakirjan pätevyydestä.

Lausunto ei kuitenkaan tee valtakirjasta automaattisesti pätevää eikä korvaa kirjallista muotoa, kahta esteetöntä todistajaa tai muita lain vaatimuksia.

Lue lisää lääkärintodistuksesta →

Jos valtuutusta ei voida enää tehdä

Jos henkilö ei enää kykene ymmärtämään valtakirjan merkitystä, hän ei voi tehdä pätevää edunvalvontavaltuutusta.

Tällöin edunvalvojan määrääminen voi tulla tarpeelliseksi. Edunvalvonta perustuu viranomaisen päätökseen eikä henkilön itse etukäteen valitsemaan valtuutettuun.

Lue lisää DVV-vahvistuksesta →

Käytännön askeleet

1
Arvioi ymmärryskyky
Ymmärtääkö henkilö valtakirjan merkityksen, vaikutukset ja valtuutetun aseman?
2
Harkitse lääkärin arviota
Lääkärin arvio voi olla hyödyllinen erityisesti silloin, kun diagnoosi on jo tehty tai pätevyyttä saatetaan myöhemmin epäillä.
3
Laadi valtakirja huolellisesti
Määrittele valtuutettu, varahenkilöt, toimivalta ja mahdolliset rajaukset.
4
Allekirjoita kahden todistajan läsnä ollessa
Kahden esteettömän todistajan pitää olla samanaikaisesti läsnä, kun valtuuttaja allekirjoittaa valtakirjan tai tunnustaa siinä olevan allekirjoituksensa.
5
Säilytä alkuperäinen valtakirja
Valtuutettu toimittaa alkuperäisen valtakirjan DVV:lle, kun vahvistamisen hakeminen tulee ajankohtaiseksi.
Tutustu edunvalvontavaltuutuksen sisältöön →
29,90 € kertamaksu

Tee edunvalvontavaltuutus ohjatusti

Vastaa kysymyksiin, tarkista tiedot ennen maksua ja saat tulostettavan asiakirjan sekä ohjeet.

Aloita tästä

Usein kysyttyä

Voiko edunvalvontavaltuutuksen tehdä muistisairauden jälkeen?
Voi, jos henkilö kykenee tekohetkellä ymmärtämään valtakirjan merkityksen. Diagnoosi ei yksin ratkaise pätevyyttä.
Kannattaako hankkia lääkärinlausunto?
Lääkärin arvio voi tukea näyttöä tekohetken ymmärryskyvystä. Se ei kuitenkaan korvaa valtakirjan muotovaatimuksia.
Mitä tapahtuu, jos valtuutusta ei ehditä tehdä?
Jos henkilö ei enää ymmärrä valtakirjan merkitystä, edunvalvontavaltuutusta ei voida tehdä pätevästi. Edunvalvojan määrääminen voi silloin tulla tarpeelliseksi.
Poistaako muistisairaus itsemääräämisoikeuden?
Ei automaattisesti. Päätöskykyä arvioidaan asia- ja tilannekohtaisesti.
Milloin valtuutus kannattaa tehdä?
Mahdollisimman ajoissa silloin, kun henkilö ymmärtää sen sisällön ja vaikutukset.
Scroll to Top